http://www.altnet.fi/ Autoliikenteen Työnantajaliitto ry Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n tiedotteet 3cc9820ff1a3e4752420f854937d3b55 http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=150 Fri, 18 May 2012 12:45:00 +0300 Hallitus käsitteli iltakoulussaan 16.5.2012 periaatelinjauksia työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman tarjonnan turvaamiseksi sekä ehdotusta työelämän kehittämisstrategiaksi. Tavoitteena on turvata osaavan työvoiman riittävyys ja vastata jatkuvan elinkeinorakenteen muutoksen asettamiin haasteisiin. Työelämän kehittämisstrategian visiona on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä. Hallituksen tavoitteiden mukaisesti valmistellut linjaukset on tehty laajassa yhteistyössä eri ministeriöiden ja keskeisten työelämätoimijoiden kanssa työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. Linjausten valmistelussa on otettu huomioon myös työministerin aloitteesta tehty kansainvälinen vertailu eri maiden työmarkkinauudistuksista. Työvoiman tarjonnan lisäämiseksi on saatava koko työvoimapotentiaali käyttöön. Hallituksen linjaukset sisältävät toimenpiteitä, joilla nuoret, osatyökykyiset, ikääntyneet ja maahanmuuttajat voivat osallistua nykyistä enemmän työmarkkinoille. Tavoitteena on myös lisätä alueellista liikkuvuutta, helpottaa uuden työn löytymistä ja tukea elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden rakennemuutoksen hallintaa. Hallituksen linjauksien taustalla on työministerin aloitteesta tehty selvitystyö. Työelämän kehittämisstrategian toimeenpanossa keskeinen osa on laajalla kansallisella yhteistyöhankkeella työpaikoille. Tätä tukevat muun muassa Tekesissä käynnistettävä työorganisaatioiden kehittämisohjelma sekä sosiaali- ja terveysministeriön johtamat ja Työterveyslaitoksen organisoimat johtamisen kehittämisverkosto ja Työhyvinvointifoorumi. Syksyllä käynnistyvän yhteistyöhankkeen tavoitteena on laajeneva prosessi, johon yritykset, työpaikat ja muut toimijat voivat tulla mukaan. Alueellisten ja paikallisten verkostojen rooli on keskeistä, sillä kehittämisen on lähdettävä työpaikkojen omista tarpeista. Hallituksen työpolitiikan linjausten taustalla on huoli Suomen kilpailukyvyn haasteista sekä väestön ikärakenteen ja tuotantotapojen muuttumisesta. Kansantalouden kilpailukyvylle on tärkeää saada kaikki voimavarat käyttöön lisäämällä työhön osallistumista sekä parantamalla työn tuottavuutta. Samalla on huolehdittava työelämän laadusta ja työhyvinvoinnista. Hyvän työelämän ja Suomen kilpailukyvyn edellytyksenä ovat hyvin toimivat, tulokselliset ja uutta työtä luovat työpaikat. Työelämää on kehitettävä joustavasti niin, että ihmisten halu ja kyky jatkaa työelämässä riittävän kauan motivoituneina vahvistuu. Tämä edellyttää luottamuksen ja yhteistyön syventämistä sekä innovoinnin ja tuloksellisuuden vahvistamista. Osaava työvoima sekä ihmisten ja työyhteisöjen terveys ja hyvinvointi on varmistettava. Näiden toimien myötä suomalaisen työelämän laadun tavoite on asetettava korkealle, Euroopan parhaaksi vuonna 2020. Tiedotus@alt.fi d0c0aec9086c09c5d21e09bf6f76b215 http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=149 Wed, 16 May 2012 13:51:00 +0300 Uusien yritysten perustaminen ja parhaiden yritysten rivakka kasvu ovat välttämättömiä rakennemuutokselle ja tuottavuuskasvulle. Menestyvä ja kasvava talous tarvitsee kasvua tavoittelevia yrityksiä. Kasvuhakuinen yrittäjä on tärkeä linkki innovaatiotoiminnan panosten ja niistä saatavien yhteiskunnallisten hyötyjen välillä. Työ- ja elinkeinoministeriön ”Kasvuyrityskatsaus 2012” kertoo kasvuyritysten määrästä ja roolista Suomessa viimeisimmän saatavissa olevan tiedon valossa. Kasvuyritysten pieni joukko, vajaat 700 yritystä, loi vuosien 2007 - 2010 kuluessa 51 500 työpaikkaa. Tämä vastaa noin puolta yli kymmenen hengen yritysten työpaikkojen lisäyksestä. Seitsemän kymmenestä kasvuyrityksestä on palvelualoilla. Yksittäisistä toimialoista kasvuyritysten osuus oli korkein tietointensiivisissä palveluissa ja vähiten niitä on korkeamman teknologian teollisuustoimialoilla. Kasvuyrityksistä 14 prosenttia harjoittaa vientiä, kun muista yrityksistä sitä tekee joka neljäs. Toisaalta kasvuyritys on muita yrityksiä todennäköisemmin ulkomaalaisomistuksessa. Yli puolet maamme kasvuyrityksistä on alle kymmenvuotiaita. Vain joka kymmenes on yli 25-vuotias. Kahdessa kolmasosassa yrityksissä on lähtökohtaisesti alle 20 työntekijää. Lähes puolet kasvuyrityksistä ja noin kolmannes kaikista yrityksistä on Uudellamaalla. Suhteessa paikalliseen yrityskantaan myös Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Etelä-Savo ovat kasvuyritysintensiivisiä. Kasvuyrityskatsaus 2012 julkaistiin 16.5.2012.. tiedotus@alt.fi c889283b0d66cf1ce2adcbee386b1ecc http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=147 Fri, 11 May 2012 08:36:00 +0300 Onnistunut uudistus työmarkkinoilla on laaja-alainen, pitkäjänteinen, johdonmukainen ja uskottava. Suomella on opittavaa muissa maissa toteutetuista työmarkkinauudistuksista ja maiden kokemuksista. Toisaalta Suomessa on tehty onnistuneita uudistuksia, jotka ovat hyviä esimerkkejä muille. Eräs tällainen uudistus on muutosturva. Näin todetaan kansainvälisessä tutkimusraportissa, joka vertailee työmarkkinoiden uudistuksia Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa. Tutkimuksen mukaan onnistuneet uudistukset käsittelevät johdonmukaisesti työttömyysturvaa, julkista työvoimapalvelua, työvoimapoliittisia toimenpiteitä sekä toimenpiteiden kohdentamista eri ryhmille. Menestykselliset uudistukset ovat linjassa talouspolitiikan kanssa ja perustuvat tutkimustietoon. Ruotsissa ja Tanskassa on yleinen korkea työllisyys ja toimivat työmarkkinat. Ruotsissa ikääntyneet on saatu hyvin mukaan työelämään, Tanskassa puolestaan nuoret. Saksassa on edistytty jokaisella työpolitiikan alueella johdonmukaisten ja yli hallituskausien jatkuneiden uudistusten ansiosta. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkijat ovat laatineet raportin yhteistyössä Saksan, Tanskan ja Ruotsin työmarkkinauudistuksia ja hallintoa hyvin tuntevien tutkijoiden kanssa. Raportti luovutettiin työministeri Lauri Ihalaiselle 10.5.2012. Tiedotus@alt.fi d3c7fe3f2c2051f08aa4a32347e55f36 http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=145 Wed, 09 May 2012 15:07:00 +0300 Euroopan komissio julkisti huhtikuun lopulla ns. työllisyyspaketin, joka sisältää ”Tavoitteena työllistävä elpyminen” -tiedonannon sekä yhdeksän valmisteluasiakirjaa. Komissio ehdottaa useita erilaisia toimia, joilla jäsenmaat voisivat synnyttää tehokkaasti uusia työpaikkoja ja parantaa työllisyyttä. Työttömyys on kohonnut unionissa ennätyslukemiin. Tiedonanto jakaantuu kolmeen osaan: työpaikkojen luomisen tukemiseen, työmarkkinoiden dynamiikan parantamiseen sekä hallinnoinnin tehostamiseen EU:ssa. Jäsenmaita kehotetaan lisäämään työvoiman kysyntää mm. tukemalla yritysten perustamista ja yrittäjyyttä sekä nykyaikaistamalla palkanmuodostusta. Komissio tunnustaa ns. joustoturvaperiaatteen merkityksen. Jäsenmaiden työmarkkinauudistusten seuraavissa vaiheissa pitäisi huomioida mm. sisäisen joustavuuden mahdollisuudet, kuten lyhennetyn työajan järjestelyt, sekä asettaa vähimmäispalkat asianmukaiselle tasolle. Työsuhdeturvalainsäädäntöä olisi uudistettava harkitusti ja tasapainoisesti joustoturvaperiaatteen mukaisesti. Huomiota kiinnitetään myös mm. harjoitteluun, osaamistarpeiden ennakoimiseen ja seurantaan sekä koulutuksen ja työelämän yhteyksien parantamiseen. Elinkeinoelämä: jäykkyyksiä purettava EK pitää työllisyyspakettia tärkeänä, sillä kasvun ja työllisyyden pitää olla EU:n asialistan kärjessä. Paketti on kuitenkin erittäin laaja ja sen yksityiskohtainen analysointi vasta käynnistymässä. Elinkeinoelämän mielestä työllistämispotentiaalia olisi haettava laajemmin kuin komission mainitsemilta sektoreilta. Olisi myös kiinnitettävä enemmän huomiota teollisuuspolitiikkaan, innovaatioihin, sisämarkkinoihin ja kansainväliseen kauppaan. Työllisyyspaketissa ei tuoda riittävästi esille yritysten tarpeita kilpailukyvyn parantamiseksi. Eurooppalaista työelämän kehittämistä on jatkettava joustoturvaperiaatteen pohjalta. Toimiva tasapaino työntekijöiden turvaan liittyvän työelämän sääntelyn ja työnantajan joustotarpeiden välillä pitää etsiä kansallisella tasolla. Julkisten työvoimapalvelujen tehostaminen ja työttömyysloukkujen välttäminen on tärkeää. On myös varmistettava, että kansallinen koulutuspolitiikka vastaa työmarkkinoiden tarpeisiin. Työmarkkinoiden jäykkyyttä lisääviä toimia pitää välttää. Palkanmuodostus kuuluu kansalliseen toimivaltaan, ja on kunnioitettava kansallisten järjestelmien ominaispiirteitä sekä työmarkkinaosapuolten toimivaltaa sopia palkoista. EU:n hallinnointiin kuuluvilla toimilla ei pidä puuttua työmarkkinaosapuolten autonomiaan. tiedotus@alt.fi 81519c2432d7045d6126857194266287 http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=141 Thu, 05 Apr 2012 11:37:00 +0300 Joka kolmas EK:n jäsenyrityksistä tarvitsee uutta henkilöstöä työnjohtotehtäviin joko kouluttamalla omasta henkilöstöstä tai rekrytoimalla. Työnjohtotehtäviin koulutettavien tai rekrytoitavien henkilöiden tarve kasvaa kaikilla aloilla lähivuosina. - Työnjohto- tai lähiesimiestehtäviin on tarvetta kouluttaa tai rekrytoida henkilöitä kaikilla toimialoilla. Palveluissa ja teollisuudessa tarvetta on joka kolmannella yrityksellä ja rakentamisessa joka viidennellä yrityksellä, toteaa asiantuntija Jenni Ruokonen EK:sta. Tiedot selviävät EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelusta, jossa kysyttiin lisäosaamisen tarpeiden lisäksi myös työnjohtotehtäviin koulutettavien henkilöiden koulutustaustaa sekä näkemystä työnjohto-osaamista tuottavan lisäkoulutuksen tasosta. Työelämälähtöisiä koulutusmalleja Työnjohto- ja lähiesimiestehtäviin koulutettavien koulutustausta vaihteli toimialoittain. Ammattikorkeakoulu, ammatillinen koulutus ja ”riittävä työkokemus, pohjakoulutuksella ei väliä” -vaihtoehdot nousivat tärkeimmiksi henkilöiden koulutustaustan osalta. - Työnjohto-osaamisen tarpeeseen vastaamiseen tarvitaan erilaisia työelämälähtöisiä koulutusmalleja. Ammatillisen lisäkoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen tuottaman osaamisen lisäksi tarvitaan myös näiden koulutusmuotojen yhteistyön tiivistämistä, toteaa asiantuntija Mirja Hannula EK:sta. Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla on käynnissä työnjohtokoulutuksen kokeilut kone- ja metallialalla, kaupan alalla sekä auto- ja kuljetusalalla. Kokeilujen pohjalta on tarkoitus tehdä päätöksiä työnjohtotarpeisiin vastaamisesta eri toimialoilla osana ammatillisen tutkintojärjestelmän kokonaistarkastelua. Lisäosaamista tarvitaan esimiestaidoissa Esimiestaidot ovat merkittävin lisäosaamisen tarve eri toimialoilla. Myös työlainsäädännön, kustannusarvioinnin- ja seurannan, työsuojelun sekä projektinhallinnan osaamista tarvitaan kaikilla toimialoilla. Lisäosaamisen tarpeet vaihtelevat hieman toimialoittain. Teollisuudessa kaivataan lisää tuotannon- ja ohjauksensuunnitteluun liittyvää osaamista. Palvelualoilla korostuu asiakkuuksien hallinta. Rakentamisessa lisäosaamistarpeena ovat palveluketjun hallinta, talous- ja laskentaosaaminen sekä tuotannonsuunnittelu ja -ohjaus. Henkilöstö- ja koulutustiedustelulla selvitetään vuosittain EK:n jäsenyritysten työvoima- ja koulutustarpeita. Otospohjaisessa kyselyssä mukana oli noin 2 000 yritystä. Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2011. Lisätietoja: Mirja Hannula, asiantuntija EK, p. 09 4202 2232 Jenni Ruokonen, asiantuntija, EK, p. 09 4202 2802 tiedotus@alt.fi ad3d00d955bfc604f62927f2069f36ea http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=140 Tue, 27 Mar 2012 10:05:00 +0300 Autoliikenteen edunvalvontajärjestöjen kirjelmän luovutus liikenneministeri Merja Kyllöselle ja oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille eduskunnassa 27.3. klo 13.40 Nykyisen lainsäädännön mukaisessa liikennerikkomusten seuraamusjärjestelmässä ei oteta riittävästi huomioon tekojen laatua ja vakavuutta. Kolme suhteellisen vähäistä rikkomusta vuodessa tai neljä kahdessa vuodessa voivat aiheuttaa kuljettajalle vähintään neljän viikon pituisen ajokiellon. Seuraamus on erityisen raskas ammattiautoilijoille, jotka menettävät käytännössä toimeentulonsa ajokiellon ajaksi. Autoliikenteen edunvalvontajärjestöt esittävät ajokieltojärjestelmään toistuvien liikennerikkomusten pisteytystä, jolloin rikkomusten vakavuus ja liikenneturvallisuuden vaarantuminen heijastuisivat määrättyihin ajokieltoihin. Kirjelmän luovuttavat eduskunnassa liikenneministeri Merja Kyllöselle ja oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille seuraavien järjestöjen edustajat: Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL:n puheenjohtaja Ahti Myllys, Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT:n toimitusjohtaja Mari Vasarainen, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n palkkasihteeri Pasi Ritokoski, Suomen Autokoululiiton toimitusjohtaja Kaija Savolainen, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen, Linja-autoliiton toimitusjohtaja Heikki Kääriäinen, Suomen Autoteknillisen Liiton puheenjohtaja Keijo Mäenpää ja toimitusjohtaja Pasi Perhoniemi, sekä Suomen Taksiliiton puheenjohtaja Jari Lemmetyinen ja toimitusjohtaja Lauri Säynäjoki. Kirjelmä luovutetaan ministereille eduskunnassa hallituksen pienessä huoneessa tiistaina klo 13.40. tiedotus@alt.fi b1787ccf6bb801fca48dda6711cf1b06 http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=139 Thu, 22 Mar 2012 11:46:00 +0200 Työmarkkinajärjestöjen työuralinjaukset luovat hyvän pohjan työurien pidentämiselle Hyvinvointimme turvaaminen vaatii nykyistä korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Työuria on pidennettävä voimakkaasti heikentyvän huoltosuhteen ja eläkemenojen kasvun vuoksi. Lisäksi valtiontalouden rakenteellisten ongelmien hoito vaatii työn määrän lisäämistä. Tässä tarvitaan jatkuvaa valmiutta ripeään päätöksentekoon. EK on hyväksynyt tänään syntyneen ratkaisun työurien pidentämiseksi. Ratkaisu antaa hyvän pohjan työurien pidentämiselle ja tukee osaltaan myös sitä, että maan hallitus kykenee kehysriihessä taloutta vakauttaviin rakenteellisiin uudistuksiin. Ratkaisu pitää sisällään menettelytavat siitä, miten elinajanodotteen kasvu otetaan jatkossa huomioon työeläkejärjestelmän ikärajoja määriteltäessä. Kohoavan eliniän tulee heijastua vanhuuseläkkeen ikärajoihin. Siksi järjestöt ovat sopineet, että työeläkejärjestelmän kokonaisuudistusta ryhdytään laatimaan korkean tason jatkoselvityksen pohjalta. Selvitystyön puheenjohtajaksi pyydetään ylijohtaja Jukka Pekkarista. Vanhuuseläkeiän alarajaa määriteltäessä tarkastellaan ikärajojen ohella laajemminkin eläkejärjestelmän uudistustarpeita ja etuuskysymyksiä samoin kuin eläke-edut turvaavaa maksukehitystä. Näitä neuvotteluja jatketaan välittömästi ja uudistusten tulee astua voimaan viimeistään 1.1.2017. Olennaista on myös työttömyysturvajärjestelmän tehostaminen työnhakijan aktiivisuutta tukevaan suuntaa. Tarjotuista aktiivitoimista kieltäytyminen lyhentää ansiopäivärahan kestoa 100 päivällä. Ansiopäivärahan kesto jatkossa riippuu työhistorian pituudesta. Tärkeätä on myös ns. työttömyysturvaputken ikärajan sekä osa-aikaeläkkeen ikärajan nostaminen. On selvää, että lähivuosina näiden toimien vaikusta työuriin on seurattava ja tarvittaessa tehtävä työuria pidentäviä lisätoimia. Osana saavutettua neuvottelutulosta sovittiin, että vuonna 2015 ja 2016 työeläkemaksu nousee 0,4 prosenttiyksiköllä. Työurien pidentämisessä tärkeätä on nuorten työllistymisen tehostaminen. Tähän tähdätään laajalla toimenpidekokonaisuudella. Eläkeratkaisujen lisäksi sovittiin useista työkykyä ylläpitävistä toimista. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta pyritään alentamaan tehostamalla varhaista puuttumista työkyvyttömyystapauksiin. Työterveyshuollon, työeläkejärjestelmän ja Kelan yhteistyötä kehitetään. Kuntoutuksen tuloksellisuutta tehostetaan ja osatyökykyisten työllistymistä edistetään. Lisäksi ratkaisu sisältää ns. työurasuunnitelman laatimisen jonka mukaan työpaikoilla jokaisen 58-60 vuotta täyttäneen kanssa käydään läpi työn kehittämistarpeet. Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sopineet ja myös hallitusohjelmassa on todettu, että keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on saatava nousemaan 62.4 vuoteen 2025 mennessä. Tavoite ei toteudu ilman konkreettisia eläkepolitiikan uudistuksia ja työkykyä ylläpitäviä toimia. Nyt saavutettu sopimus on kokonaisuus, joka antaa tähän hyvät mahdollisuudet. Olennaista on, että tarvittavat uudistukset valmistellaan ja toteutetaan mahdollisimman nopeasti. Lisätietoja EK:ssa antavat: Johtaja Jukka Ahtela 040-550 7978 Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen 0400-423 715 tiedotus@alt.fi 90f82b92ab2cf06cf8f4ed61e3058e2b http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=136 Thu, 01 Mar 2012 08:05:00 +0200 Nuoret kuljetusalalle tulevat työntekijät ovat Työterveyslaitoksella alkavan Nuori kuski osaa! -hankkeen keskipisteessä. Hankkeessa tullaan kehittämään kuljetusalalle soveltuva työkyvyn hallinnan malli, joka toimii kuljetusyrityksien tukena varsinkin nuorten kuljettajien työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Nuori kuski osaa! -hanke on kaksivuotinen ja sitä rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto (ESR). Nuori kuski osaa! -hanke etsii parhaillaan Pohjois-Pohjanmaan alueella kuljetusalalla toimivia pieniä ja keskisuuria yrityksiä mukaan toimintaan. – Yhteistyötä tullaan tekemään niin yhdistelmäkuljettajien, taksinkuljettajien, kappaletavarakuljettajien, linja-autokuljettajien kuin jakelukuljettajienkin kanssa, kertoo hankkeen asiantuntija Susanna Kemppainen Työterveyslaitoksesta. Haussa kuljetusyrityksen työhyvinvoinnin keihäänkärjet – Nuori kuski osaa! -hankkeessa kuljetusyritykset nostavat itse esiin työhyvinvointiin liittyviä kehityskohteitaan, painottaa Kemppainen. Kehityskohteiden tunnistamisen jälkeen lähdetään yhdessä työstämään esiin nostettuja työhyvinvoinnin kehittämiskohteita. Eri yritysten esiin nostamien kohteiden perusteella laaditaan kuljetusalan TOP 5 - työhyvinvoinnin keihäänkärki -lista, joka on hyvä tarkistuslista alan yrityksille siitä, mitä asioita omassa toiminnassa kannattaa ottaa huomioon. – Keihäänkärkikohtien avulla työstetään myös nuorille ammattikuljettajille perehdytyskriteerit työkykynäkökulmasta, jatkaa hankkeen vetäjä Anne Salmi Työterveyslaitoksesta. Kuljetusalan yhä vaikeampaa houkutella nuoria osaajia Kuljetusalalle tarvitaan uutta työvoimaa, siksi alan houkuttelevuutta nuorten silmissä tulisi lisätä. Nuorten työelämätaitojen oppimiseen ja työelämään kiinnittymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. – Nuoren ammattikuljettajan työkykyä uhkaavat mm. vaikeus kiinnittyä työelämään ja päästä sisään työyhteisöön tai ammattikulttuuriin. Heillä saattaa myös olla epärealistinen käsitys työn vaatimuksista ja omista kyvyistään, toteaa Kemppainen. – Myönteisen ammatti-identiteetin kehittyminen ehkäisee syrjäytymistä ja toimii perustana työkyvyn kehitykselle tulevaisuudessa, lisää Salmi. Kuljetusalalla työhön perehdytys ja opastus ovat erityisen tärkeitä, sillä kiinteä työyhteisö usein puuttuu ja työolot ovat haasteelliset. Isoissa kuljetusyrityksissä työhyvinvointiin liittyvät asiat voivat olla hyvällä tolalla, mutta alalla yleisten pienten ja keskisuurten yritysten työhyvinvointipanostuksissa on vielä parantamisen varaa. – Työhyvinvointipanostuksiin kuuluvat muun muassa työterveyshuolto, työsuojelu, henkilöstökoulutus, laadukas työhön perehdyttäminen, mutta myös vaikkapa kannustaminen terveellisiin elintapoihin, toteaa Salmi. Lisätietoja: Susanna Kemppainen, asiantuntija, p. 043 824 3390, susanna.kemppainen@ttl.fi Anne Salmi, erityisasiantuntija, p. 043 824 1342, anne.salmi@ttl.fi tiedotus@alt.fi e6dc4416fd2ec0e2b10eb8f563a7c5ee http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=135 Wed, 11 Jan 2012 12:36:00 +0200 Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n hallitus on tänään nimittänyt liiton uudeksi toimitusjohtajaksi varatuomari Mari Vasaraisen 1.3.2012 lukien. Vasarainen on ollut liiton palveluksessa vuodesta 1999 toimien asiamiehenä ja viime vuodet osastopäällikkönä. Liiton nykyinen toimitusjohtaja Hannu Parvela jatkaa liiton palveluksessa erityistehtävissä elokuun loppuun 2012 saakka, jonka jälkeen hän jää eläkkeelle. Lisätietoja: Antti Norrlin, Autoliikenteen Työnantajaliiton hallituksen puheenjohtaja puh. 0400 499 041 tiedotus@alt.fi 6cac997f3e39c1a6976cfac445737140 http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=130 Mon, 28 Nov 2011 11:21:00 +0200 Autoliikenteen Työnantajaliitto ja AKT ovat saavuttaneet 28.11.2011 aamuyöstä neuvottelutuloksen uusiksi autoliikenteen työntekijöitä koskeviksi työehtosopimuksiksi. Neuvottelutulos koskee kuorma-autoalan, linja-autohenkilökunnan, huoltokorjaamoiden, terminaalitoimintaa koskevaa, linja-autoasemien ja säiliöautoalan työehtosopimusta. Neuvottelutulos on kokonaiskustannuksiltaan keskusjärjestöjen 13.10.2011 solmiman raamisopimuksen mukainen. Uudet työehtosopimukset olisivat sen mukaisesti voimassa 1.2.2012 - 31.1.2014. Uusien työehtosopimusten voimaantulo edellyttää ALT:n hallituksen hyväksymistä. tiedotus@alt.fi fb64177fa7ab3e4a4d106f7f072bb0b1 http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=129 Fri, 04 Nov 2011 08:23:00 +0200 EK:n lokakuussa tekemän Suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdanteissa tapahtui käänne heikompaan jo loppukesällä ja alkusyksyllä. Kolmannen neljänneksen kehitys oli erityisesti teollisuudessa odotettua heikompaa. Suhdannenäkymät lähikuukausille ovat heikentyneet selvästi ja hajonta yritysten sekä toimialojen välillä on kasvanut entisestään. Kaikilla päätoimialoilla suhdanteiden arvioidaan heikkenevän seuraavan puolen vuoden aikana. Lue lisää: tiedotus@alt.fi 5520d281c5e5c602dd14ac937bea6b84 http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=128 Tue, 25 Oct 2011 09:42:00 +0300 Teknologiateollisuuden lakon osapuolet ovat päässeet sopuun. Valtakunnansovittelijan johdolla käydyt neuvottelut ovat päättyneet, ja osapuolet ovat hyväksyneet sovintoesityksen. Työntekijöitä edustavan Metalliliiton ja Ammattiliitto Pron päättävät elimet olivat koolla eilen iltapäivällä. Kummankin liiton johdot suosittelivat omillensa sovun hyväksymistä. Metalliliiton ja Ammattiliitto Pron lakko ehti kestää neljä päivää ja pysäyttää työt noin 40 yrityksessä. Osapuolten kesken oli riitaa sekä palkankorotuksista että koulutuspäivistä. Viime viikolla kaikki osapuolet hylkäsivät valtakunnansovittelijan ensimmäisen sovintoesityksen. Pituudeltaan Pron, Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden sopimus on kaksivuotinen. Sopimuskausi alkaa takautuvasti 1. lokakuuta ja päättyy 2013 lokakuun lopussa. Puitteiltaan sopimus on keskusjärjestöjen sopiman raamin mukainen. tiedotus@alt.fi 1ff93efc603e6672661c0c4c232279d3 http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=124 Mon, 10 Oct 2011 08:23:00 +0300 Työmarkkinajohtajat ja hallitus tapasivat viimeksi perjantaina selvittääkseen, vieläkö järjestöjen kesken voitaisiin saada aikaan laaja sopimus, jota hallitus tukisi muun muassa veronkevennyksillä. Perjantain keskustelussa ei ratkaisua löytynyt. Työmarkkinakeskusjärjestöjen johtajien on tarkoitus tavata illalla pääministeri Jyrki Katainen ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. Neuvottelujen yllä häilyy lakon uhka. SAK:lainen Metalliliitto ja STTK:lainen Pro ovat uhanneet aloittaa laajan lakon vajaan kahden viikon päästä. tiedotus@alt.fi 1aca8c0131f4a234c670205b56ae7736 http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=120 Wed, 24 Aug 2011 07:51:00 +0300 Sairauspoissaolojen väheneminen pysähtyi ja kääntyi uudelleen nousuun, osoittaa EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2010. Sairauspoissaolojen väheneminen vuonna 2009 antoi odottaa pysyvämpää käännettä parempaan, kun poissaolot olivat pitkään lisääntyneet. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan vuonna 2010 teollisuuden työntekijöiden sairauspoissaolot jälleen lisääntyivät. Sairauspoissaoloprosentti nousi edellisvuodesta 0,2 prosenttiyksikköä ja oli 6,2 prosenttia teoreettisesta säännöllisestä työajasta. – Sairauspoissaolojen kehitys näyttää edelleen osuvan yhteen talouden suhdanteiden kanssa. Teollisuuden pahin taantumavaihe ohitettiin vuonna 2010, mikä näkyy myös sairauspoissaolojen lisääntymisenä, kommentoi tuloksia EK:n asiantuntija Seppo Saukkonen. – Se, että sairauspoissaoloja ei ole saatu käännettyä laskuun, on vakava viesti myös ajankohtaiseen työhyvinvointia ja työuria koskevaan keskusteluun. Yritys- ja työpaikkatasolla on löydettävä tehokkaat lääkkeet poissaolojen kasvun hillitsemiseksi. – Monilla aloilla ja monissa yrityksissä on pyritty aktiivisilla ja tavoitteellisilla hankkeilla vaikuttamaan poissaoloihin ja vähentämään niitä. Tätä työtä on syytä tehostaa. – Sairauspoissaolot ja myös muut työstä poissaolot ovat yrityksissä tärkeitä indikaattoreita työterveyshuollon ja työhyvinvoinnin mittareina. Poissaolojen seuranta on yrityksille tärkeää myös niiden aiheuttamien välittömien ja välillisten kustannusten takia, sanoo Saukkonen. Lähde: EK 23.8.2011 tiedotus@alt.fi 21b669c7b8fcf01c67eea15cbcdd2f86 http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=119 Fri, 19 Aug 2011 14:49:00 +0300 Suomessa on paljon työtaisteluita. EK:n työmarkkinatilaston ennakkotietojen mukaan vuoden 2011 ensimmäisellä puolivuotiskaudelta on ilmoitettu jo yli sadasta työtaistelusta. Työtaistelut - ja erityisesti laittomat lakot - ovat selvästi yleisempiä Suomessa kuin sen kilpailijamaissa. Alkuvuosipuoliskon lakoista yli 90 prosenttia on ilmoitettu olevan laittomia. Esimerkiksi Saksassa tai Ruotsissa laittomia lakkoja on hyvin vähän, kun taas Suomessa ne ovat pääsääntö. -Työtaistelut tuovat suomalaiseen yritystoimintaan ennakoimattomuutta ja arvaamattomuutta, jolla on kallis hinta. Eri alojen työtaisteluilla on moninaisia haittoja ja vaikutuksia laajalti niin yrityksille kuin yksilöille. Työnseisaukset vaikuttavat yrityksissä tehtäviin strategisiin päätöksiin, työnjärjestelyihin ja yritystoiminnassa tehtäviin valintoihin, toteaa EK:n asiantuntija Tuija Vehviläinen. -Työtaistelumaaksi leimautuminen ei tuo investointeja Suomeen. Suomi - työtaistelujen maa Suomessa kynnys uhata ja toimeenpanna työtaisteluja on matala. Yksi syy tähän on, että työtaisteluja koskevat pelisäännöt ovat vanhentuneita, eikä niitä katsota tarpeelliseksi noudattaa. Toinen syy työtaistelujen runsaalle määrälle on työtaisteluperinne, jonka syntyhistoria juontaa korpilakkojen aikaan, jolloin puoluepolitiikka näkyi nykyistä enemmän työpaikoilla. Omaksuttuja toimintamalleja ei haluta muuttaa rakentavampaan suuntaan. Vaikka työehtosopimuksissa ja yritystasolla on aktiivisesti lähdetty luomaan uusia yhteistyön ja neuvottelutoiminnan malleja ristiriitojen välttämiseksi, erimielisyyksien ratkaisemiseksi sekä neuvottelutoiminnan ja yhteistyön parantamiseksi, työtaisteluiden määrään tällä ei ole ollut positiivista vaikutusta. Suomalainen työrauhajärjestelmä ei toimi. Paljon vahinkoa, entä hyöty? Suomalaisen työmarkkinajärjestelmän ja samalla lainsäädännön lähtökohta on, että työehtosopimusten voimassa ollessa vallitsee työrauha. Työtaisteluja järjestetään kuitenkin eräiden liittojen toimesta työehtosopimuskausien aikana mitä moninaisimmista syistä. Työtaistelutilastojen mukaan yleisimpiä syitä lakkoilla ovat olleet viime vuosina työvoiman vähennykset, työnantajan työnjohdollinen menettely sekä työehtosopimukset. Päästäänkö työtaisteluilla sitten niillä ajettuihin tavoitteisiin? Selvä enemmistö EK:n työtaisteluilmoitukseen vastanneista työnantajista on ilmoittanut tähän kysymykseen yksikantaan, ettei työnantaja ole taipunut painostustoimenpiteiden yhteydessä esitettyihin vaatimuksiin. -Käytännössä työtaisteluilla saavutetut hyödyt työpaikoilla jäävät yleensä vähäisiksi. Aiheutuneet vahingot sen sijaan ovat yleensä mittavia, moninaisia ja pitkäkestoisia, kertoo Vehviläinen. - - - - - - - - - Vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä työtaisteluissa menetettiin runsaasti työpäiviä. EK:n työmarkkinatilaston ennakkotietojen mukaan vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä (1.4. – 30.6.) järjestettiin yhteensä 58 työtaistelua EK:n jäsenyrityksissä. Ilmoitetuista työtaisteluista suurin osa oli lakkoja ja lakoilla uhkaamisia. Ilmoitetuista 41 lakosta 37 oli laittomia. Lakoilla uhkaamisia ilmoitettiin yhteensä 11, ylityökieltoja yhteensä 5 ja jarrutuksia yksi. Toimeenpantuihin työtaisteluihin osallistui runsaat 13 800 työntekijää. Menetettyjä työpäiviä työtaisteluista aiheutui yli 57 200 päivää. Määrällisesti eniten työtaisteluja oli teollisuudessa (67 %). Toiseksi eniten työtaisteluja oli palvelualoilla (17 %) ja kuljetus- ja liikennealalla (16 %). Kevään merkittävimmät työtaistelut käytiin metsäteollisuudessa. Ammattiliitto PRO toimeenpani huhti-toukokuussa lukuisia laillisia ja laittomia työtaisteluja metsäteollisuuden toimihenkilöitä koskevien työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä. Työtaisteluiden syiksi ilmoitettiin toisella vuosineljänneksellä alan työehtosopimuksesta johtuvat syyt (47 %) palkkavaatimus tai muu palkkaerimielisyys (10 %) työnjohdollinen menettely tai työn järjestelyt (10 %) työvoiman vähennys tai sen uhka (9 %) tukitoimenpiteet (9 %) muu sisäinen syy (9 %) Lähde: EK 18.8.2011 tiedotus@alt.fi a9a72b557881e776a3e747a09137c76b http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=117 Tue, 05 Jul 2011 12:47:00 +0300 Ammattipätevyyskoulutuksen tarkoitus on edistää kuljetusalan työntekijöiden ja tiellä liikkujien terveyttä ja turvallisuutta sekä ympäristöystävällisyyttä. Kuljettajien osaaminen ja asiantuntemus lisäävät kuljetusten ja palvelujen laatua sekä mahdollisuutta parantaa työturvallisuutta. Kuorma- ja linja-autonkuljettajan ammattipätevyyttä koskevat laki ja asetus tulivat voimaan 1.8.2007. Tämä EU-direktiiviin perustuva lainsäädäntö sisältää vaatimuksen ammattipätevyyden hankkimisesta ja säännöllisestä jatkokoulutuksesta. Ammattipätevyyden peruskoulutus on vaadittu kaikilta uusilta ajoneuvojen kuljettajilta henkilöliikenteessä 10.9.2008 ja tavaraliikenteessä 10.9.2009 alkaen. Aikaisemmin kuorma- tai linja-auton ajo-oikeuden saaneiden kuljettajien ei tarvitse erikseen suorittaa perustason koulutusta, sen sijaan 35 tunnin jatkokoulutuksen. Se on suoritettava henkilöliikenteessä 10.9.2013 ja tavaraliikenteessä 10.9.2014 mennessä. TTK:n autoliikennealan viisipäiväinen työsuojelun peruskurssi on aiemmin sisältänyt yhden ammattipätevyyspäivän. Uusi kaksi ammattipätevyyspäivää sisältävä kurssi toteutetaan ensimmäisen kerran syksyllä 2011 Vantaalla. Yksipäiväisen ohjelman teema on Työturvallisuuden perusteet (7,5 oppituntia) ja kaksipäiväisen teemat Työympäristön vaaratekijät ja riskien arviointi kuljettajan työssä sekä Työympäristö ja terveys kuljettajan työhyvinvoinnin tekijänä (molemmat 7 oppituntia). Molempia ohjelmia voidaan tarjota myös pelkkinä ammattipätevyyskoulutuksina. Molempia ohjelmia järjestetään avoimena koulutuksena myös ensi vuonna. tiedotus@alt.fi 6e744ec5b995d6027030a9bd655d02dd http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=115 Thu, 09 Jun 2011 09:15:00 +0300 Kesäkuun 1. päivänä tulivat voimaan M-luokan ajokorttia, ajokorttien terveysvaatimuksia, ajokorttiseuraamuksia sekä autokoululupia koskevat uudet säännökset. Säädökset ovat osa laajaa ajokorttilainsäädännön uudistusta. Kesäkuun alussa kiristyivät myös ajokorttiseuraamukset. Ajokieltoharkinnassa huomioitava uusi rikesakkorikkomus on mm. matkapuhelimen kielletty käyttö ajon aikana. Poliisi määrää ajokiellon toistuvien rikkomusten perusteella. Ammattiliikenteen puolella ajokieltoharkinnassa huomioidaan ajo- ja lepoaikoja seuraavan laitteen käsittely tai häirintä vakavaa piittaamattomuutta liikenneturvallisuudesta osoittavana tekona. Varoituksen käyttöä laajennettiin. Jatkossa henkilö voi saada uuden varoituksen vuoden sisällä edellisen varoituksen jälkeen tehdystä teosta. Varoitusta voidaan myös käyttää vakavaa piittaamattomuutta osoittavasta teosta, jos ajo-oikeuden säilyttämiseen on erityisen painavat syyt, eikä teolla ole aiheutettu vaaraa muille tienkäyttäjille. Uuden varoituksen antaminen uudesta vakavaa piittaamattomuutta osoittavasta teosta on rajoitettua. Raskaan kaluston kuljettajille asetettiin myös uudet terveysvaatimukset. Raskaan kaluston kuljettajien näöntarkkuusvaatimus on kesäkuun alusta lukien toisella silmällä vähintään 0.8 ja toisella vähintään 0.1. Korjaamatonta näöntarkkuutta koskeva vaatimus poistuu. Myös näkökenttää, diabetestä ja epilepsiaa koskevat säännökset muuttuvat. Tarkemmat säännökset ajoterveydestä antaa sosiaali- ja terveysministeriö. Kesäkuussa voimaan tulleet uudistukset ovat osa ajokorttilainsäädännön laajempaa uudistusta, jossa toimeenpannaan EU:n ajokorttidirektiivistä johtuvat muutokset suomalaisia ajokortteja koskien. Kokonaisuudessaan ajokorttilaki tulee voimaan tammikuussa 2013. tiedotus@alt.fi df7717ac5c1493236fb6df3a70b737a4 http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=114 Thu, 19 May 2011 09:08:00 +0300 Paperiteollisuuden toimihenkilöiden lakkoon saatiin sopu myöhään keskiviikkona. Ammattiliitto Pro ja Metsäteollisuus hyväksyivät valtakunnansovittelija Esa Lonkan sovintoesityksen. Sovintoesitys sisältää 1,5 prosentin yleiskorotuksen sekä yhden prosentin paikallisesti neuvoteltavan erän. Uusi työehtosopimus on voimassa 19.5.2011 - 31.3.2012. Hyväksytyn sovintoesityksen mukaan osapuolet aloittavat paikallisten palkkausjärjestelmien toimivuuden arvioinnin ja kehittämisen. tiedotus@alt.fi b2e98053accdccd6e6fcc869addb34e6 http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=113 Wed, 27 Apr 2011 09:54:00 +0300 Kuljetusalan Lakiasiaintoimisto Oy on aloittanut toimintansa 18.4.2011 Kuljetuskuutiossa Helsingissä. Toimiston omistavat Autoliikenteen Työnantajaliitto ry sekä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry. Lakiasiaintoimisto palvelee ensisijaisesti näiden yhdistysten jäsenyrityksiä oikeudenkäyntiasioissa, kuten oikeudenkäynteihin johtaneissa työsuhde- ja kuljetusoikeudellisissa riidoissa. Toimisto palvelee yrittäjiä myös yksityiselämän oikeusasioissa. Maksullisia toimeksiantoja hoitaa varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti Marjo Paananen, ja kaikessa toiminnassa noudatetaan hyvää asianajotapaa. Yhteystiedot/lisätietoja: Kuljetusalan Lakiasiaintoimisto Oy Nuijamiestentie 7 00400 Helsinki Puh 09 4789 9432, 045 879 4066 marjo.paananen@kalt.fi tiedotus@alt.fi c76c5a08c339b5398d5ab4d0d95b013b http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=111 Thu, 31 Mar 2011 15:01:00 +0300 Palvelualojen ammattiliitto PAM katkaisi eilen Kaupan liiton kanssa käytävät kaupan alan työehtosopimusneuvottelut. PAMin hallitus päätti tänään kolmesta kaupan alaa koskevasta lakosta. Ensimmäinen alkaisi perjantaina 15.4. kello 6.00 ja päättyisi lauantaina 16.4. kello 18.00, ja se koskisi K-Citymarketteja ja Prismoja. Lakon piirissä olisi noin 13 000 työntekijää ja 129 toimipaikkaa. Toinen lakko alkaisi maanantaina 18.4. kello 6.00 ja päättyisi keskiviikkona 20.4. kello 21.00, ja se koskisi Keslog Oy:n, Inex Partners Oy:n, Finnfrost Oy:n ja Meira Nova Oy:n varastoja sekä Anttilan keskusvarastoa. Lakon piirissä olisi noin 4 000 työntekijää ja 14 toimipaikkaa. Kolmas lakko alkaisi keskiviikkona 20.4. kello 6.00 ja päättyisi torstaina 21.4. kello 21.00. Lakossa olisivat silloin K-Citymarketit, K-supermarketit, Prismat, S-marketit ja Stockmann tavaratalot. Lakon piirissä olisi noin 30 000 työntekijää ja 746 toimipaikkaa. tiedotus@alt.fi