http://www.altnet.fi/ Autoliikenteen Työnantajaliitto ry Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n tiedotteet e6dc4416fd2ec0e2b10eb8f563a7c5ee http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=135 Wed, 11 Jan 2012 12:36:00 +0200 Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n hallitus on tänään nimittänyt liiton uudeksi toimitusjohtajaksi varatuomari Mari Vasaraisen 1.3.2012 lukien. Vasarainen on ollut liiton palveluksessa vuodesta 1999 toimien asiamiehenä ja viime vuodet osastopäällikkönä. Liiton nykyinen toimitusjohtaja Hannu Parvela jatkaa liiton palveluksessa erityistehtävissä elokuun loppuun 2012 saakka, jonka jälkeen hän jää eläkkeelle. Lisätietoja: Antti Norrlin, Autoliikenteen Työnantajaliiton hallituksen puheenjohtaja puh. 0400 499 041 tiedotus@alt.fi 6cac997f3e39c1a6976cfac445737140 http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=130 Mon, 28 Nov 2011 11:21:00 +0200 Autoliikenteen Työnantajaliitto ja AKT ovat saavuttaneet 28.11.2011 aamuyöstä neuvottelutuloksen uusiksi autoliikenteen työntekijöitä koskeviksi työehtosopimuksiksi. Neuvottelutulos koskee kuorma-autoalan, linja-autohenkilökunnan, huoltokorjaamoiden, terminaalitoimintaa koskevaa, linja-autoasemien ja säiliöautoalan työehtosopimusta. Neuvottelutulos on kokonaiskustannuksiltaan keskusjärjestöjen 13.10.2011 solmiman raamisopimuksen mukainen. Uudet työehtosopimukset olisivat sen mukaisesti voimassa 1.2.2012 - 31.1.2014. Uusien työehtosopimusten voimaantulo edellyttää ALT:n hallituksen hyväksymistä. tiedotus@alt.fi fb64177fa7ab3e4a4d106f7f072bb0b1 http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=129 Fri, 04 Nov 2011 08:23:00 +0200 EK:n lokakuussa tekemän Suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdanteissa tapahtui käänne heikompaan jo loppukesällä ja alkusyksyllä. Kolmannen neljänneksen kehitys oli erityisesti teollisuudessa odotettua heikompaa. Suhdannenäkymät lähikuukausille ovat heikentyneet selvästi ja hajonta yritysten sekä toimialojen välillä on kasvanut entisestään. Kaikilla päätoimialoilla suhdanteiden arvioidaan heikkenevän seuraavan puolen vuoden aikana. Lue lisää: tiedotus@alt.fi 5520d281c5e5c602dd14ac937bea6b84 http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=128 Tue, 25 Oct 2011 09:42:00 +0300 Teknologiateollisuuden lakon osapuolet ovat päässeet sopuun. Valtakunnansovittelijan johdolla käydyt neuvottelut ovat päättyneet, ja osapuolet ovat hyväksyneet sovintoesityksen. Työntekijöitä edustavan Metalliliiton ja Ammattiliitto Pron päättävät elimet olivat koolla eilen iltapäivällä. Kummankin liiton johdot suosittelivat omillensa sovun hyväksymistä. Metalliliiton ja Ammattiliitto Pron lakko ehti kestää neljä päivää ja pysäyttää työt noin 40 yrityksessä. Osapuolten kesken oli riitaa sekä palkankorotuksista että koulutuspäivistä. Viime viikolla kaikki osapuolet hylkäsivät valtakunnansovittelijan ensimmäisen sovintoesityksen. Pituudeltaan Pron, Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden sopimus on kaksivuotinen. Sopimuskausi alkaa takautuvasti 1. lokakuuta ja päättyy 2013 lokakuun lopussa. Puitteiltaan sopimus on keskusjärjestöjen sopiman raamin mukainen. tiedotus@alt.fi 1ff93efc603e6672661c0c4c232279d3 http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=124 Mon, 10 Oct 2011 08:23:00 +0300 Työmarkkinajohtajat ja hallitus tapasivat viimeksi perjantaina selvittääkseen, vieläkö järjestöjen kesken voitaisiin saada aikaan laaja sopimus, jota hallitus tukisi muun muassa veronkevennyksillä. Perjantain keskustelussa ei ratkaisua löytynyt. Työmarkkinakeskusjärjestöjen johtajien on tarkoitus tavata illalla pääministeri Jyrki Katainen ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. Neuvottelujen yllä häilyy lakon uhka. SAK:lainen Metalliliitto ja STTK:lainen Pro ovat uhanneet aloittaa laajan lakon vajaan kahden viikon päästä. tiedotus@alt.fi 1aca8c0131f4a234c670205b56ae7736 http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=120 Wed, 24 Aug 2011 07:51:00 +0300 Sairauspoissaolojen väheneminen pysähtyi ja kääntyi uudelleen nousuun, osoittaa EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2010. Sairauspoissaolojen väheneminen vuonna 2009 antoi odottaa pysyvämpää käännettä parempaan, kun poissaolot olivat pitkään lisääntyneet. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan vuonna 2010 teollisuuden työntekijöiden sairauspoissaolot jälleen lisääntyivät. Sairauspoissaoloprosentti nousi edellisvuodesta 0,2 prosenttiyksikköä ja oli 6,2 prosenttia teoreettisesta säännöllisestä työajasta. – Sairauspoissaolojen kehitys näyttää edelleen osuvan yhteen talouden suhdanteiden kanssa. Teollisuuden pahin taantumavaihe ohitettiin vuonna 2010, mikä näkyy myös sairauspoissaolojen lisääntymisenä, kommentoi tuloksia EK:n asiantuntija Seppo Saukkonen. – Se, että sairauspoissaoloja ei ole saatu käännettyä laskuun, on vakava viesti myös ajankohtaiseen työhyvinvointia ja työuria koskevaan keskusteluun. Yritys- ja työpaikkatasolla on löydettävä tehokkaat lääkkeet poissaolojen kasvun hillitsemiseksi. – Monilla aloilla ja monissa yrityksissä on pyritty aktiivisilla ja tavoitteellisilla hankkeilla vaikuttamaan poissaoloihin ja vähentämään niitä. Tätä työtä on syytä tehostaa. – Sairauspoissaolot ja myös muut työstä poissaolot ovat yrityksissä tärkeitä indikaattoreita työterveyshuollon ja työhyvinvoinnin mittareina. Poissaolojen seuranta on yrityksille tärkeää myös niiden aiheuttamien välittömien ja välillisten kustannusten takia, sanoo Saukkonen. Lähde: EK 23.8.2011 tiedotus@alt.fi 21b669c7b8fcf01c67eea15cbcdd2f86 http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=119 Fri, 19 Aug 2011 14:49:00 +0300 Suomessa on paljon työtaisteluita. EK:n työmarkkinatilaston ennakkotietojen mukaan vuoden 2011 ensimmäisellä puolivuotiskaudelta on ilmoitettu jo yli sadasta työtaistelusta. Työtaistelut - ja erityisesti laittomat lakot - ovat selvästi yleisempiä Suomessa kuin sen kilpailijamaissa. Alkuvuosipuoliskon lakoista yli 90 prosenttia on ilmoitettu olevan laittomia. Esimerkiksi Saksassa tai Ruotsissa laittomia lakkoja on hyvin vähän, kun taas Suomessa ne ovat pääsääntö. -Työtaistelut tuovat suomalaiseen yritystoimintaan ennakoimattomuutta ja arvaamattomuutta, jolla on kallis hinta. Eri alojen työtaisteluilla on moninaisia haittoja ja vaikutuksia laajalti niin yrityksille kuin yksilöille. Työnseisaukset vaikuttavat yrityksissä tehtäviin strategisiin päätöksiin, työnjärjestelyihin ja yritystoiminnassa tehtäviin valintoihin, toteaa EK:n asiantuntija Tuija Vehviläinen. -Työtaistelumaaksi leimautuminen ei tuo investointeja Suomeen. Suomi - työtaistelujen maa Suomessa kynnys uhata ja toimeenpanna työtaisteluja on matala. Yksi syy tähän on, että työtaisteluja koskevat pelisäännöt ovat vanhentuneita, eikä niitä katsota tarpeelliseksi noudattaa. Toinen syy työtaistelujen runsaalle määrälle on työtaisteluperinne, jonka syntyhistoria juontaa korpilakkojen aikaan, jolloin puoluepolitiikka näkyi nykyistä enemmän työpaikoilla. Omaksuttuja toimintamalleja ei haluta muuttaa rakentavampaan suuntaan. Vaikka työehtosopimuksissa ja yritystasolla on aktiivisesti lähdetty luomaan uusia yhteistyön ja neuvottelutoiminnan malleja ristiriitojen välttämiseksi, erimielisyyksien ratkaisemiseksi sekä neuvottelutoiminnan ja yhteistyön parantamiseksi, työtaisteluiden määrään tällä ei ole ollut positiivista vaikutusta. Suomalainen työrauhajärjestelmä ei toimi. Paljon vahinkoa, entä hyöty? Suomalaisen työmarkkinajärjestelmän ja samalla lainsäädännön lähtökohta on, että työehtosopimusten voimassa ollessa vallitsee työrauha. Työtaisteluja järjestetään kuitenkin eräiden liittojen toimesta työehtosopimuskausien aikana mitä moninaisimmista syistä. Työtaistelutilastojen mukaan yleisimpiä syitä lakkoilla ovat olleet viime vuosina työvoiman vähennykset, työnantajan työnjohdollinen menettely sekä työehtosopimukset. Päästäänkö työtaisteluilla sitten niillä ajettuihin tavoitteisiin? Selvä enemmistö EK:n työtaisteluilmoitukseen vastanneista työnantajista on ilmoittanut tähän kysymykseen yksikantaan, ettei työnantaja ole taipunut painostustoimenpiteiden yhteydessä esitettyihin vaatimuksiin. -Käytännössä työtaisteluilla saavutetut hyödyt työpaikoilla jäävät yleensä vähäisiksi. Aiheutuneet vahingot sen sijaan ovat yleensä mittavia, moninaisia ja pitkäkestoisia, kertoo Vehviläinen. - - - - - - - - - Vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä työtaisteluissa menetettiin runsaasti työpäiviä. EK:n työmarkkinatilaston ennakkotietojen mukaan vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä (1.4. – 30.6.) järjestettiin yhteensä 58 työtaistelua EK:n jäsenyrityksissä. Ilmoitetuista työtaisteluista suurin osa oli lakkoja ja lakoilla uhkaamisia. Ilmoitetuista 41 lakosta 37 oli laittomia. Lakoilla uhkaamisia ilmoitettiin yhteensä 11, ylityökieltoja yhteensä 5 ja jarrutuksia yksi. Toimeenpantuihin työtaisteluihin osallistui runsaat 13 800 työntekijää. Menetettyjä työpäiviä työtaisteluista aiheutui yli 57 200 päivää. Määrällisesti eniten työtaisteluja oli teollisuudessa (67 %). Toiseksi eniten työtaisteluja oli palvelualoilla (17 %) ja kuljetus- ja liikennealalla (16 %). Kevään merkittävimmät työtaistelut käytiin metsäteollisuudessa. Ammattiliitto PRO toimeenpani huhti-toukokuussa lukuisia laillisia ja laittomia työtaisteluja metsäteollisuuden toimihenkilöitä koskevien työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä. Työtaisteluiden syiksi ilmoitettiin toisella vuosineljänneksellä alan työehtosopimuksesta johtuvat syyt (47 %) palkkavaatimus tai muu palkkaerimielisyys (10 %) työnjohdollinen menettely tai työn järjestelyt (10 %) työvoiman vähennys tai sen uhka (9 %) tukitoimenpiteet (9 %) muu sisäinen syy (9 %) Lähde: EK 18.8.2011 tiedotus@alt.fi a9a72b557881e776a3e747a09137c76b http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=117 Tue, 05 Jul 2011 12:47:00 +0300 Ammattipätevyyskoulutuksen tarkoitus on edistää kuljetusalan työntekijöiden ja tiellä liikkujien terveyttä ja turvallisuutta sekä ympäristöystävällisyyttä. Kuljettajien osaaminen ja asiantuntemus lisäävät kuljetusten ja palvelujen laatua sekä mahdollisuutta parantaa työturvallisuutta. Kuorma- ja linja-autonkuljettajan ammattipätevyyttä koskevat laki ja asetus tulivat voimaan 1.8.2007. Tämä EU-direktiiviin perustuva lainsäädäntö sisältää vaatimuksen ammattipätevyyden hankkimisesta ja säännöllisestä jatkokoulutuksesta. Ammattipätevyyden peruskoulutus on vaadittu kaikilta uusilta ajoneuvojen kuljettajilta henkilöliikenteessä 10.9.2008 ja tavaraliikenteessä 10.9.2009 alkaen. Aikaisemmin kuorma- tai linja-auton ajo-oikeuden saaneiden kuljettajien ei tarvitse erikseen suorittaa perustason koulutusta, sen sijaan 35 tunnin jatkokoulutuksen. Se on suoritettava henkilöliikenteessä 10.9.2013 ja tavaraliikenteessä 10.9.2014 mennessä. TTK:n autoliikennealan viisipäiväinen työsuojelun peruskurssi on aiemmin sisältänyt yhden ammattipätevyyspäivän. Uusi kaksi ammattipätevyyspäivää sisältävä kurssi toteutetaan ensimmäisen kerran syksyllä 2011 Vantaalla. Yksipäiväisen ohjelman teema on Työturvallisuuden perusteet (7,5 oppituntia) ja kaksipäiväisen teemat Työympäristön vaaratekijät ja riskien arviointi kuljettajan työssä sekä Työympäristö ja terveys kuljettajan työhyvinvoinnin tekijänä (molemmat 7 oppituntia). Molempia ohjelmia voidaan tarjota myös pelkkinä ammattipätevyyskoulutuksina. Molempia ohjelmia järjestetään avoimena koulutuksena myös ensi vuonna. tiedotus@alt.fi 6e744ec5b995d6027030a9bd655d02dd http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=115 Thu, 09 Jun 2011 09:15:00 +0300 Kesäkuun 1. päivänä tulivat voimaan M-luokan ajokorttia, ajokorttien terveysvaatimuksia, ajokorttiseuraamuksia sekä autokoululupia koskevat uudet säännökset. Säädökset ovat osa laajaa ajokorttilainsäädännön uudistusta. Kesäkuun alussa kiristyivät myös ajokorttiseuraamukset. Ajokieltoharkinnassa huomioitava uusi rikesakkorikkomus on mm. matkapuhelimen kielletty käyttö ajon aikana. Poliisi määrää ajokiellon toistuvien rikkomusten perusteella. Ammattiliikenteen puolella ajokieltoharkinnassa huomioidaan ajo- ja lepoaikoja seuraavan laitteen käsittely tai häirintä vakavaa piittaamattomuutta liikenneturvallisuudesta osoittavana tekona. Varoituksen käyttöä laajennettiin. Jatkossa henkilö voi saada uuden varoituksen vuoden sisällä edellisen varoituksen jälkeen tehdystä teosta. Varoitusta voidaan myös käyttää vakavaa piittaamattomuutta osoittavasta teosta, jos ajo-oikeuden säilyttämiseen on erityisen painavat syyt, eikä teolla ole aiheutettu vaaraa muille tienkäyttäjille. Uuden varoituksen antaminen uudesta vakavaa piittaamattomuutta osoittavasta teosta on rajoitettua. Raskaan kaluston kuljettajille asetettiin myös uudet terveysvaatimukset. Raskaan kaluston kuljettajien näöntarkkuusvaatimus on kesäkuun alusta lukien toisella silmällä vähintään 0.8 ja toisella vähintään 0.1. Korjaamatonta näöntarkkuutta koskeva vaatimus poistuu. Myös näkökenttää, diabetestä ja epilepsiaa koskevat säännökset muuttuvat. Tarkemmat säännökset ajoterveydestä antaa sosiaali- ja terveysministeriö. Kesäkuussa voimaan tulleet uudistukset ovat osa ajokorttilainsäädännön laajempaa uudistusta, jossa toimeenpannaan EU:n ajokorttidirektiivistä johtuvat muutokset suomalaisia ajokortteja koskien. Kokonaisuudessaan ajokorttilaki tulee voimaan tammikuussa 2013. tiedotus@alt.fi df7717ac5c1493236fb6df3a70b737a4 http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=114 Thu, 19 May 2011 09:08:00 +0300 Paperiteollisuuden toimihenkilöiden lakkoon saatiin sopu myöhään keskiviikkona. Ammattiliitto Pro ja Metsäteollisuus hyväksyivät valtakunnansovittelija Esa Lonkan sovintoesityksen. Sovintoesitys sisältää 1,5 prosentin yleiskorotuksen sekä yhden prosentin paikallisesti neuvoteltavan erän. Uusi työehtosopimus on voimassa 19.5.2011 - 31.3.2012. Hyväksytyn sovintoesityksen mukaan osapuolet aloittavat paikallisten palkkausjärjestelmien toimivuuden arvioinnin ja kehittämisen. tiedotus@alt.fi b2e98053accdccd6e6fcc869addb34e6 http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=113 Wed, 27 Apr 2011 09:54:00 +0300 Kuljetusalan Lakiasiaintoimisto Oy on aloittanut toimintansa 18.4.2011 Kuljetuskuutiossa Helsingissä. Toimiston omistavat Autoliikenteen Työnantajaliitto ry sekä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry. Lakiasiaintoimisto palvelee ensisijaisesti näiden yhdistysten jäsenyrityksiä oikeudenkäyntiasioissa, kuten oikeudenkäynteihin johtaneissa työsuhde- ja kuljetusoikeudellisissa riidoissa. Toimisto palvelee yrittäjiä myös yksityiselämän oikeusasioissa. Maksullisia toimeksiantoja hoitaa varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti Marjo Paananen, ja kaikessa toiminnassa noudatetaan hyvää asianajotapaa. Yhteystiedot/lisätietoja: Kuljetusalan Lakiasiaintoimisto Oy Nuijamiestentie 7 00400 Helsinki Puh 09 4789 9432, 045 879 4066 marjo.paananen@kalt.fi tiedotus@alt.fi c76c5a08c339b5398d5ab4d0d95b013b http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=111 Thu, 31 Mar 2011 15:01:00 +0300 Palvelualojen ammattiliitto PAM katkaisi eilen Kaupan liiton kanssa käytävät kaupan alan työehtosopimusneuvottelut. PAMin hallitus päätti tänään kolmesta kaupan alaa koskevasta lakosta. Ensimmäinen alkaisi perjantaina 15.4. kello 6.00 ja päättyisi lauantaina 16.4. kello 18.00, ja se koskisi K-Citymarketteja ja Prismoja. Lakon piirissä olisi noin 13 000 työntekijää ja 129 toimipaikkaa. Toinen lakko alkaisi maanantaina 18.4. kello 6.00 ja päättyisi keskiviikkona 20.4. kello 21.00, ja se koskisi Keslog Oy:n, Inex Partners Oy:n, Finnfrost Oy:n ja Meira Nova Oy:n varastoja sekä Anttilan keskusvarastoa. Lakon piirissä olisi noin 4 000 työntekijää ja 14 toimipaikkaa. Kolmas lakko alkaisi keskiviikkona 20.4. kello 6.00 ja päättyisi torstaina 21.4. kello 21.00. Lakossa olisivat silloin K-Citymarketit, K-supermarketit, Prismat, S-marketit ja Stockmann tavaratalot. Lakon piirissä olisi noin 30 000 työntekijää ja 746 toimipaikkaa. tiedotus@alt.fi 088fe744e05fe38f2119acb0842d778c http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=110 Wed, 23 Mar 2011 14:36:00 +0200 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on toimeenpannut vuorokauden mittaisen 23.3.2011 kello 6 alkaneen laittoman lakon Finnsteve-yhtiöissä Vuosaaren satamassa. Lisäksi AKT on julistanut samasta ajankohdasta lukien Finnlinesin laivat laittomaan käsittelysaartoon kaikissa Suomen satamissa kahdeksi vuorokaudeksi. Kysymyksessä on jo viides samoista Finnsteven työvoimanvähennystoimista aiheutunut laiton työtaistelu. Yrityksen kilpailutilanne ja tappiot ovat aiheuttaneet perustellun henkilöstön vähentämistarpeen. Irtisanomiset on toteutettu yt-menettelyn ja sopimusten mukaisesti. AKT pyrkii laittomilla lakoilla estämään henkilöstön vähentämisen. Lakot eivät poista tätä tarvetta. AKT:n toiminta osoittaa, että laittomista lakoista tuomittavat hyvityssakot ovat liian pieniä. Lakkoilu paljastaa jälleen kerran nykyisen sopimus- ja työrauhajärjestelmän heikkoudet ja kehittämistarpeen. Finnlines Oyj on merkittävin rahdinkuljettaja Suomen ja muun Euroopan välillä. Finnlinesin laivat liikennöivät muun muassa Helsingin, Kotkan, Turun ja Rauman satamiin. Laivoissa kuljetetaan teollisuuden tuotteita ja raaka-aineita sekä kulutustavaroita. Jatkuvat työrauhahäiriöt vahingoittavat laajasti Suomen elinkeinoelämää ja heikentävät sen kilpailukykyä maailmalla. Lisätietoja: Toimitusjohtaja Juha Mutru, Satamaoperaattorit ry, puh. 040 546 5059 Asiantuntija Simopekka Koivu, EK, puh. 0400 609 176 tiedotus@alt.fi 0046d8cde1cddf990d4e13230b317610 http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=109 Thu, 10 Mar 2011 15:11:00 +0200 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on julistanut Finnlinesin laivat käsittelysaartoon. Se alkoi torstaina 10.3 klo 6.00 ja saarto päättyy lauantaina 12.3. klo 6.00. Saarron aikana missään Suomen satamissa ei pureta eikä lastata Finnlinesin laivoja. tiedotus@alt.fi 50ceccc5b56ffbe13af62248b3b33a1f http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=108 Thu, 10 Mar 2011 11:34:00 +0200 Satamaoperaattorit ry Lehdistötiedote 10.3.2011 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on julistanut tänä aamuna Finnlinesin laivat käsittelysaartoon. AKT:n julistama työtaistelutoimi on lainvastainen. Kysymyksessä on jo neljäs Finnlines Oyj:hin ja Finnsteve-yhtiöihin kohdistuva laiton työtaistelu kahden kuukauden kuluessa. Satamaoperaattorit ry vie kaikki kyseiset työtaistelut työtuomioistuimen käsiteltäviksi. Työtaistelut johtuvat AKT:n ilmoituksen mukaan Finnsteve-yhtiöiden eli Finnlinesin ahtausliiketoimintaa harjoittavien tytäryhtiöiden työvoimavähennyksistä. Kyseiset yhtiöt ovat kuitenkin tuottaneet viimeisten 2,5 vuoden aikana 30 miljoonaa euroa tappiota, joten yhtiöillä on ollut vahvat taloudelliset perusteet työvoimanvähennyksille. Finnlines Oyj on merkittävin roro-laivojen operaattori Suomen ja muun Euroopan välillä. Finnlinesin laivat liikennöivät muun muassa Helsingin, Kotkan, Turun ja Rauman satamiin. Roro-laivoissa kuljetetaan kappaletavaraa muun muassa rekoilla ja perävaunuilla. Jatkuvat työrauhahäiriöt vahingoittavat laajasti Suomen elinkeinoelämää ja heikentävät sen kilpailukykyä maailmalla. tiedotus@alt.fi c5954bcc88edb574409846ac8da3a7e0 http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=106 Tue, 15 Feb 2011 11:35:00 +0200 Autoliikenteen Työnantajaliiton toimitusjohtaja Hannu Parvela kiitti eilen Loimaan ammatti- ja aikuisopistoa, joka aloitti vuoden 2009 logistiikkakoulutuksen ja on sen jälkeen panostanut koulutukseen tuntuvasti. – Olette juuri oikealla tiellä ja koulutatte alalle, jolla on huutava työvoimapula, joka pahenee. Aloituspaikkoja on maassamme 1 200 ja vuosittain tarvitaan 4 000–5 000 ammattitaitoista kuljettajaa. Valtiovallan pitää nopeasti huomioida koulutusvaje opetuspaikoista päätettäessä, Parvela huomioi. Parvela korosti kuljetusalan merkitystä, sillä se on maamme verisuonisto eikä teollisuuden ja kaupan aputoimiala. – Kuljettaminen ei ole pelkkää ajamista, vaan siinä tarvitaan monia taitoja ja tietoja kielitaito huomioiden. Kuljetusala tarvitsee uuden, koulutetun sukupolven. Ala tarjoaa itsenäisen, monipuolisen ja varman työpaikan, sillä maantiekuljetuksia ei voida siirtää ulkomaille. Lisäksi palkkaus on kilpailukykyinen muihin aloihin verrattuna. Ammattitaitoisella autonkuljettajalla on erikoistumismahdollisuuksia, uranousuakin sekä jatko-opintopaikkoja ammattikorkea- ja tiedekorkeakouluun asti. ENSIMMÄISET logistiikan perustutkinnon suorittaneet autonkuljettajat valmistuvat Loimaan ammatti- ja aikuisopistosta ensi vuoden keväällä. Eilen vietettiin Hämeentien yksikön yhteyteen viime joulukuussa valmistuneen uuden opetushallin avajaisia, ja ilmassa oli innostunut tunnelma – Jo 2000-luvun alussa mietittiin logistiikka-alan koulutusta, mutta tarvittavien investointien vuoksi siitä luovuttiin. Kun asiaa mietittiin toistamiseen, päätettiin aloittaa koulutus, onneksi, lehtori Asko Valli sanoi. Vaikka Valli sanoi epäilleensä koulutuksen sijoittamista Hämeentien yksikön yhteyteen, hän on havainnut sen toimivaksi. – Täällä on hyvät tilat ja synerergiaetuja luonnonvara-alan kanssa. Samoin kahden hehtaarin harjoituskenttä on aivan opetushallin tuntumassa. On hienoa, että koulutuskuntayhtymä on investoinut alaan. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän johtaja Risto Sinervo kertoi viimeisen viiden vuoden aikana investoidun tekniikan ja liikenteen alalle 4.5 miljoona euroa rakennuksiin ja miljoonan verran opetusvälineisiin. Koko postista logistiikka on saanut yhden kolmasosa. Artikkeli kokonaisuudessaan löytyy Loimaan Lehdestä: tiedotus@alt.fi c15eb49ebf7caecb26f2bc262e8e392a http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=105 Fri, 04 Feb 2011 09:14:00 +0200 EK:n työmarkkinatilaston mukaan EK:n jäsenyrityksissä oli vuonna 2010 yhteensä 206 työtaistelua. Työtaisteluja oli eniten toisella ja viimeisellä vuosineljänneksellä. Niitä tilastoitiin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 51, toisella neljänneksellä 76, kolmannella neljänneksellä 16 ja neljännellä neljänneksellä 63. Työtaisteluista 65 % oli teollisuudessa. Kuljetus- ja liikennealojen osuus työtaisteluista oli 18 % ja palvelualojen osuus 16 %. Työtaisteluista lakkoja oli 155 kappaletta. Näistä 128 eli yli 80 prosenttia oli laittomia. Työtaistelut ovat olleet useimmiten laittomia joko siitä syystä, että voimassa olevan työehtosopimuksen työrauhavelvoitetta on rikottu tai ennakkoilmoitusaikaa ei ole noudatettu. Työtaisteluista aiheutuneet menetykset kasvoivat Työtaisteluihin osallistui vuonna 2010 yli 137 000 työntekijää. Työtaisteluissa menetettiin 305 362 työpäivää, mikä on reilusti yli kolminkertainen määrä edellisvuoden menetyksiin verrattuna. Suurimmat menetykset koettiin kaupan alan, elintarviketeollisuuden ja ahtausalan keväisissä työtaisteluissa. Työtaistelujen yleisimmät ilmoitetut syyt vuonna 2010 olivat alan työehtosopimus (32 %), työnjohdollinen menettely tai työn järjestelyt (18 %), työvoiman vähennys tai sen uhka (17 %), palkkavaatimus tai palkkaerimielisyys (12 %). Vuonna 2009 yleisin syy työtaisteluille oli työvoiman vähentäminen. Autoliikenteessä viisi työtaistelua Autoliikenteen Työnantajaliiton jäsenyrityksissä tilastoitiin vuonna 2010 olleen viisi työtaistelua, jotka kaikki olivat laillisia lakkoja ja liittyivät alan työehtosopimusneuvotteluihin. Työtaisteluihin osallistui yhteensä 6056 työntekijää ja niissä menetettiin 6481 työpäivää. Suhteutettuna EK:n piirissä tilastoituihin kaikkiin työtaisteluihin autoliikenteen osuudet olivat seuraavat: työtaisteluiden määrä 2 prosenttia, osallistuneiden työntekijöiden määrä 4 prosenttia ja menetettyjen työpäivien määrä 2 prosenttia kaikista vuonna 2010 tilastoiduista työtaisteluista. Katso lisää aiheesta: tiedotus@alt.fi 12b214bff5bc1a1a8a00bb6a3d9045d4 http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=103 Tue, 01 Feb 2011 10:28:00 +0200 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lehdistötiedote 1.2.2011 Työllisyys kääntyy viimein kasvuun EK:n jäsenyritykset ennakoivat henkilöstömääränsä kääntyvän vähitellen kasvuun tänä vuonna. Henkilöstömäärä kasvaa arviolta 2,1 % eli noin 19 000 henkilöllä vuoden 2010 lokakuusta vuoden 2011 lokakuuhun. Edellisen vuoden vastaavana ajankohtana henkilöstömäärä supistui yrityksissä 2,2 % eli noin 20 000 henkilöllä. Tiedot ovat peräisin EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelusta. Voimakkainta henkilöstön lisäystä odotetaan rakennusalalla, jonne palkataan lähes 3 000 uutta työntekijää (lisäystä 5 %). Henkilöstön lisäystarve kohdistuu erityisesti talonrakennukseen. Yksityisillä palvelualoilla henkilöstömäärä kasvaa runsaalla 15 000 henkilöllä (lisäystä 2,6 %). Myös teollisuudessa työllisyys kääntyy hienoiseen kasvuun. Uusia työntekijöitä palkataan arviolta 900 (lisäystä 0,3 %). Työpaikkojen määrä supistui kuitenkin aikavälillä lokakuu 2009 – lokakuu 2010 teollisuudessa noin 13 000 henkilöllä (vähennystä 5 %), joten taantumaa edeltäneelle tasolle on vielä matkaa, kertoo tuloksista asiantuntija Satu Ågren EK:n koulutus- ja työvoimayksiköstä. Uusia työntekijöitä palkataan vakituisiin työsuhteisiin EK:n jäsenyrityksissä vakituisten työsuhteiden osuus on 90 % kaikista työsuhteista. Näistä kokoaikaisia on 76 % ja osa-aikaisia 14 %. Määräaikaisia on vain 10 % työsuhteista. Suuntauksena on vakituisten työsuhteiden lisääminen myös jatkossa. Vakituisen kokoaikaisen henkilöstön supistamista aikovien yritysten osuus on vähentynyt selvästi edellisvuodesta. Vajaa viidennes yrityksistä suunnittelee lisäävänsä määräaikaisia työsuhteita. Vakituisten työsuhteiden osuus on säilynyt likimain ennallaan teollisuudessa (95 %) ja rakentamisessa (94 %). Yksityisillä palvelualoilla vakituisten työsuhteiden osuus on 87 %. Vakituisten työsuhteiden osuus on supistunut hieman edellisvuodesta, jolloin vastaava luku oli 90 %. Määräaikaisten työsuhteiden osuus on puolestaan kasvanut hieman palvelualoilla, erityisesti koulutuksessa. Tätä selittää se, että yliopistot ovat ensimmäistä kertaa tiedustelussa mukana. Yliopistoissa opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluu suuri joukko tutkimusavustajina toimivia perusopiskelijoita sekä väitöskirjaansa valmistelevia jatko-opiskelijoita. Nämä palvelussuhteet ovat luonteeltaan aina määräaikaisia. Vuokratyövoimaa lähes joka kolmannessa yrityksessä Vuokratyövoiman käyttö on yleistynyt hieman EK:n jäsenyrityksissä, mutta on edelleen teollisuudessa ja yksityisissä palveluissa selvästi alhaisemmalla tasolla kuin ennen talouden taantumaa. Viime vuoden lopulla vajaa kolmannes yrityksistä käytti vuokratyövoimaa, osuuden ollessa vuotta aiemmin noin 25 %. Yksityisillä palvelualoilla vuokratyövoimaa oli käyttänyt noin joka neljäs ja rakennusalalla joka viides yritys. Teollisuudessa vuokratyövoimaa käytti reilu kolmannes yrityksistä. Myös vuokratyövoiman määrä kasvoi hieman. Vuokratyövoimaa oli viime vuoden lopulla 2,1 % yritysten henkilömäärästä. Edellissyksynä luku oli 1,9 %. Eniten vuokratyötä käytettiin hotelli- ja ravintola-alalla. Yrityksistä viidennes aikoo lisätä vuokratyövoiman käyttöä lähivuosina. Lisäystarvetta on eniten rakentamisessa ja teollisuudessa. EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu toteutettiin loka–marraskuussa 2010. Vastanneissa yrityksissä työskenteli 400 000 työntekijää. tiedotus@alt.fi e6e3d7d123c9480fbf262f7386b4b78c http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=102 Thu, 20 Jan 2011 12:53:00 +0200 Ensi kuun alusta lähtien suomalaisyritysten palveluksessa olevat EU-alueen ulkopuoliset kuljettajat tarvitsevat kuljettajatodistuksen. Todistus pitää siis olla esimerkiksi suomalaisten yritysten venäläisillä kuljettajilla. Tulli pysäyttää auton, jos todistusta ei löydy. Asetus on periaatteessa vanha, sillä se on tullut voimaan jo vuonna 2002. Tähän mennessä siihen ei olla kuitenkaan puututtu. Kyseinen asetus tehtiin aikanaan epäreilun kilpailun ja harmaan talouden ehkäisemiseksi. Lähde: Sanoman maakuntalehdet tiedotus@alt.fi 6fe126aac1b320a9a0a569337746bd02 http://www.altnet.fi/fin/ajankohtaista/?nid=101 Wed, 19 Jan 2011 10:24:00 +0200 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lehdistötiedote 19.1.2011 Johtava ekonomisti Penna Urrila: Pitkä investointilama päättymässä vähitellen Kuluvalle vuodelle kohtalaisia investointien kasvuodotuksia Tehdasteollisuusyritysten kiinteät investoinnit Suomeen supistuivat finanssi- ja talouskriisin vuoksi merkittävästi vuosina 2008 ja 2009. EK:n investointitiedustelun mukaan investoinnit kääntyivät kuitenkin viime vuonna kasvuun, mutta niiden taso jäi vielä matalaksi. Investointiaste pysyy vuosina 2009–2011 melko vakaana, sillä investointien lisäksi myös jalostusarvo on reagoinut voimakkaasti suhdannetilanteeseen. Toteutuneet investoinnit vuonna 2009 olivat Tilastokeskuksen mukaan hieman alle 3,7 miljardia euroa. Investointitiedustelun mukaan investoinnit kasvoivat viime vuonna hieman yli kymmenesosalla. Samanlainen vauhti jatkuisi kuluvanakin vuonna. Energiasektorin investoinnit laskivat korkealta lähtötasolta vuonna 2010. Tänä vuonna niiden ennustetaan kuitenkin kääntyvän selvään kasvuun, jolloin tehdasteollisuuden ja energia-alan yhteenlasketut kiinteät investoinnit kasvaisivat noin 15 %. Investointien arvo nousisi noin 6,4 miljardiin euroon. Varovaisista näkymistä kertoo korvausinvestointien suuri osuus kaikista investoinneista. Tänä vuonna peräti 45 % investoinneista olisi korvausinvestointeja – laajennusinvestointien osuus olisi vain 24 %. Teollisuuden investoinnit ulkomaille laskivat voimakkaasti vuonna 2009, ja viime vuonna niiden taso aleni yhä jonkin verran. Tiedustelun vastaajayritykset investoivat ulkomaille noin 1,5 miljardilla eurolla. Taso on 2000-luvun matalin. Kehittyvien markkinoiden kasvusta huolimatta noin kaksi kolmasosaa investoinneista suuntautui EU-maihin ja Pohjois-Amerikkaan. Suomalaisten teollisuuskonsernien ulkomaisten tytäryritysten henkilökunnan määrä laski vuonna 2009, mutta vähennys jäi jonkin verran loivemmaksi kuin kotimaassa. Viime vuonna ulkomailla työskentelevän henkilöstön määrä lähti uudelleen kasvuun. Suomalaiskonsernien palveluksessa työskenteli ulkomailla noin 400 000 henkilöä. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tekemä investointitiedustelu on osa EU:n harmonisoitua suhdannetiedustelujärjestelmää. Tiedusteluun vastasi 255 teollisuusyritystä. Tiedusteluun vastanneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto Suomessa oli noin 67 miljardia euroa vuonna 2008. Vastaajayritykset työllistivät Suomessa noin 178 000 työntekijää. Tiedusteluun osallistuneiden yritysten investoinnit kattavat noin 80 prosenttia tehdasteollisuuden kaikista investoinneista. Investointitiedustelun luvut on korotettu vastaamaan kansantalouden tilinpidon mukaisia investointeja. tiedotus@alt.fi